keskiviikko 5. lokakuuta 2016

lapsen oikeudet

Lapsen oikeuksien päivä 20.11. 

Julistuksen 10 pää periaatetta ovat:
1. Lapsen tulee saada nauttia kaikkia tässä julistuksessa määriteltyjä oikeuksia. Nämä oikeudet kuuluvat poikkeuksetta jokaiselle lapselle yhtäläisesti ja katsomatta hänen tai hänen perheensä rotua, ihonväriä, sukupuolta, kieltä, uskontoa, poliittista vakaumusta, kansallista tai sosiaalista alkuperää, varallisuutta tai syntyperää.

2. Lapsen tulee saada nauttia erityisestä suojelusta ja hänelle tulee lainsäädännöllä tai muulla tavoin suoda edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa. Säädettäessä tätä tarkoittavia lakeja lapsen etujen tulee olla tärkeimpänä näkökohtana.

3. Lapsella tulee syntymästään lähtien olla oikeus nimeen ja kansalaisuuteen.

4. Lapsen tulee saada nauttia sosiaalisesta turvasta. Hänen tulee saada kasvaa ja kehittyä terveenä. Lapsen ja hänen äitinsä on sen vuoksi saatava erityistä hoitoa ja huolenpitoa siihen luettuna asianmukainen hoito ennen ja jälkeen synnytyksen. Lapsella tulee olla oikeus asianmukaiseen ravintoon, asumiseen, virkistykseen ja lääkintähuoltoon.

5. Lapsen, joka on ruumiillisesti, henkisesti tai sosiaalisesti vajaakykyinen, tulee saada erityistä tilansa edellyttämää erikoishoitoa, -kasvatusta ja -huolenpitoa.

6. Lapsi tarvitsee kehittyäkseen tasapainoiseksi yksilöksi rakkautta ja ymmärtämystä. Hänen tulee saada kasvaa, mikäli mahdollista, vanhempiensa huolenpidon ja vastuun alaisena, ja joka tapauksessa ilmapiirissä, jossa hän saa tuntea hellyyttä sekä moraalista ja siveellistä turvallisuutta; varhaisiässä olevaa lasta ei saa erottaa äidistään kuin poikkeustapauksessa. Yhteiskunnan ja viranomaisten velvollisuutena on osoittaa erityistä huolenpitoa niille lapsille, jotka ovat vailla perheensä turvaa ja riittäviä toimeentulomahdollisuuksia. On suotava, että suurten perheiden lasten ylläpitoa helpotetaan valtion avustuksin ja muulla avustustoiminnalla.
7. Lapsella on oikeus saada koulutusta, jonka ainakin alkeisasteella tulee olla maksuton ja pakollinen. Hänen tulee saada koulutusta, joka edistää hänen yleissivistystään ja suo jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden kehittää kykyjään, yksilöllistä arvostelukykyään sekä moraalista ja sosiaalista vastuuntuntoaan tullakseen hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Lapsen koulutuksesta ja ohjauksesta vastuussa olevien on johtavana periaatteena pidettävä lapsen parasta; ensisijaisesti tämä vastuu kuuluu lapsen vanhemmille. Lapsella tulee olla riittävät mahdollisuudet leikkiin ja virkistykseen, jotka olisi ohjattava palvelemaan samoja päämääriä kuin koulutuskin. Yhteiskunnan ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään mahdollisuuksia tämän oikeuden nauttimiseen.
8. Lapsen tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla ensisijalla suojelua ja apua annettaessa.
9. Lasta on suojeltava kaikelta laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä. Häntä ei saa missään muodossa saattaa kaupankäynnin kohteeksi. Lasta ei saa ottaa työhön ennen asianmukaista minimi-ikää, missään tapauksessa häntä ei saa panna työhön eikä sallia hänen ryhtyä työhön, joka saattaisi olla hänen terveydelleen tai koulutukselleen vaaraksi taikka haitata hänen ruumiillista, henkistä tai moraalista kehitystään.
10. Lasta tulee suojella sellaisilta toiminnoilta, jotka saattavat kasvattaa hänessä taipumuksia rodulliseen, uskonnolliseen tai muunlaiseen syrjintään. Häntä on kasvatettava ymmärtämykseen, suvaitsevaisuuteen, kansojen välisen ystävyyden, rauhan ja yleismaailmallisen veljeyden hengessä sekä täysin tietäen, että hänen tarmonsa ja kykynsä olisi saatettava palvelemaan hänen lähimmäisiään.
Lapsen oikeuksien julistus näkyy lähihoitajan työssä siten, että jokaista lasta on kohdeltava samanarvoisesti ja kunnioittaa oli hän millainen tahansa. Ja vaikka jostain lapsesta tai asiakkaasta ei pitäisi, pitää häntä silti kohdella myönteisesti. 
Mielestäni lapsen oikeuksien julistus tarkoittaa sitä, että joka ikisellä lapsella on oikeus samoihin arvoihin Esim. nimeen riippumatta ihonväristään, uskonnostaan, sukupuolestaan yms. 
Haastattelemani henkilön mielestä julistus on tärkeä osa yhteiskuntaa ja antaa jokaiselle lapselle samat oikeudet, joka on hienoa. 

tiistai 4. lokakuuta 2016

Varhaiskasvatuksen historia:

1.
a) miten: Kun lapset alkoivat tarvita hoitoa niin järjestelmää on alettu kehittää
b) miksi: Se on alkanut kehittyä, koska haluttiin yhteiskunnan jälleenrakentamista ja hyvinvointi valtion perusedellytyksen rakentamista. Perheet muuttivat maalle ja naiset lähtivättöihin kodinulkopuolelle, joten kapset tarvitsivat hoitoa.
c) milloin: vuonna 1973 sotien jälkeen
2. Sosiaalipoliittinen tehtävä, tasa-arvoon edistävä tehtävä, Lapsipoliittisen päivähoidon tehtävä, Työvoimapoliittinen tehtävä, Koulutuspoliittinen tehtävä
3. Ensin lastensuojelulliset asiat siirtyivät kouluhallinosta sosiaalimisteriön alaisuuteen. Sitten päivähoitolain tultua voimaan säädöspohja muuttui kuntakohtaisesti, jonka jälkeen päivähoito muovaantui köyhäinhoidosta lastensuojelun kautta sosiaalipalveluksi. 
4. Päivähoito käsite tarkoittaa sitä, että vanhempien työpäivän tai opiskelun ajaksi lapselle on oltava paikka, jossa hänestä huolehditaan, häntä hoidetaan ja hoivataan. Varhaiskasvatus käsite tarkoittaa, että lasta myös hoidetaan, mutta keskitytään myös lapsen kasvattamiseen ja opetukseen.
5. Varhaiskasvatuksessa lasta hoidetaan, mutta myös opetetaan ja kasvatetaan. Esiopetus taas on tarkoitettu 6-vuotiaille lapsille ja sen tavoitteena on, että lasten kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat ongelmat havaitaan, niihin puututaan ja ennalta ehkäistään näin mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Esiopetus on koulua valmistava vaihe ja se on maksutonta. 
6. Varhaiskasvatuksen henkiliöstöä valmistuu yliopistosta, ammattikorkeakouluista ja toiselta asteelta. Varhaiskasvatuksen ammatteihin valmistutaan myös monilta koulutusaloilta kuten sosiaali- ja terveys- ja liikunta-alalta. 
7. Ei ole keskeistä roolia, mutta voi kuitenkin olla mukana, päävastuu on kuitenkin lastentarhan opettajalla.

Alle 3 vuotiaan turvallinen leikkiympäristö
Leikki-ikäiselle lapselle puistot ovat kuin työpaikkoja. Leikin avulla lapsi rakentaa maailmansa ja se kehittyy koko lapsuuden ajan. Leikki on lapselle todella tärkeää ja välttämäntöntä, joten sille pitää antaa tarpeeksi aikaa ja mahdollisuuksia. 
1. Yllä olevassa kuvassa on keinu, joka on suunnattu pienille lapsille, jotka eivät voi vielä käyttää normikeinuja. Kyseinen keinu on mielestä turvallinen, koska siitä on lähes mahdoton tippua ellei anna liian kovia vauhteja ja keinu kippaa. Pienille lapsille hyvin mieluisa ja hyvä ajanviete.


2. Kuvassa näkyy iso leikkiteline, johon kuuluu esim. liukumäki ja mahdollisuus 'kiipeilyyn'. Alle 3-vuotiaille lapsille liukumäki on suht.koht. turvallinen. Mutta taaempana oleva kiipeily soveltuu paremmin vähän vanhemmille lapsille. Muuten aika turvallinen mutta alle 3v lasta ei voi jättää silti vahtimatta kyseiseen rataan ettei putoa. Vanhemmille suunnattu. 



3. Tässä näkyy noin 5-7 vuotiaille tarkoitettuja leikkivälineitä. Ei sovellu alle 3 vuotiaille. Kolme 'palloa' ovat kiipeilyä varten, joka on mielestäni vaarallinen eikä oikein sovellu leikkikentälle.